Tilaa maksuton Palauttava läsnäolohetki -harjoitus! (16 min)

Hengenahdistusta vai "hengen" ahdistusta?

asahi-health hengenahdistus hengityksen virta kehomieliyhteys kokonaisvaltainen ihmiskäsitys logofilosofia mbsr tietoisuustaidot
Avartamo blogi- Hengen ahdistusta

Kummasta on kyse? Hengenahdistuksesta vai "hengen" ahdistuksesta?Kokonaisvaltainen ihmiskäsitys ottaa huomioon molemmat!
Se huomioi ihmisen moniulotteisuuden: fyysisen, psyykkis-sosiaalisen ja henkisen ulottuvuutemme, jotka ovat meissä läsnä koko ajan ja kaikessa.
Onneksi kehon ja mielen monisyistä yhteyttä ymmärretään ja tuodaan esiin yhä enemmän eri lähestymistavoissa!  Näin  iloksi oli  Asahi-terveysliikunnan Hengitys -teemapäivässä (04/2019).


Mikä henkeä ahdistaa?

Tilaisuudessa hengitystä käsiteltiin monesta kulmasta. Alkuun hengityksen fysiologiasta, sen häiriöistä ja hengityssairauksista. Psykologi ja psykoterapeutti Minna Martin jatkoi kertoen kattavasti hengitysterapiasta ja Yrjö Mähönen, sisätautigeriatri ja asahin kouluttaja-kehittäjä, avasi asahi-terveysliikunnan hengitysfilosofiaa.
Lopuksi erityisen kulman hengitykseen tarjosi pitkän linjan asiantuntija, professori, psykiatri Matti O. Huttunen. Hän viittasi humanistisiin ja eksistentiaalisiin terapiasuuntauksiin, joihin myös logoterapia lukeutuu ja käsitteli puheenvuorossaan  ”hengen” ahdistusta, hengityksen yhteyttä henkiseen ulottuvuuteemme.


Hengity
s on silta kehon ja mielen välillä

Huttunen kertoi puhuttelevan esimerkin miehestä, joka kärsi voimakasta hengenahdistusta. Vähitellen hoitotapaamiset etenivät kohti merkittävää kertaa,  jolloin miehelle nousi yht'äkkiä mieleen voimakas muistikuva lapsuudesta.
Hän muisti itsensä pienenä lapsena istumassa piilossa pimeässä komerossa ja pidättelemässä henkeään, ettei vaan kuuluisi ääntääkään, eikä häntä löydettäisi. Kokemus, jolta hän oli suojautunut sulkemalla sen mielestään, oli saanut hänet pidättelemään hengitystään vuosikymmeniä!


Kokemusten kompostointi

”Hengen” ahdistusta nousee esiin usein myös logoterapeuttisessa Kartta ja Kompassi -mentoroinnissa. Pohdinta johtaa joskus syviin ja  suuriin kysymyksiin, elämän tarkoitukseen ja elettyyn elämään. Niihin voi liittyä vaikeita tunteita ja kokemuksia, joiden kohtaaminen on mahdollista sitten kun sille itse on valmis ja tilanne ja ilmapiiri on tarpeeksi luottamuksellisen ja turvallisen tuntuinen.
Elämän kokemuksia ja niiden vaikutuksia nykyhetkeen peilatessa voi löytää uusia vapauttavia avaimia vanhoihinkin lukkoihin, ja saada uusia näkökulmia ja merkityksiä menneille kokemuksille.

 

Menneisyyttämme emme voi muuttaa, mutta voimme valita,
minkä vaikutuksen ja merkityksen sille annamme. 

Tätä kuvaan kokemusten kompostoinniksi.
Kun taakka harteilta vapautuu saa
hengityskin kirjaimellisesti lisää tilaa.

 

Miten sinun henkesi virtaa?

Hengityksen pihistely, pidättely ja huokailu on yllättävän yleistä ja taustalta löytyy siis lukuisia erilaisia ja yksilöllisiä syitä.
Hengityssairaudet ovat oma lukunsa, traumaattiset kokemukset, kriisit ja vaikeat elämäntilanteet toinen.  Mutta myös kiihkeärytminen ja jatkuvasti stressaava elämäntapa, keskittyminen ja jännittäminen voivat saada meidät huomaamattamme säästelemään hengitystä, kun ”ei ole aikaa edes hengähtää”.


Pidätteletkö hengitystäsi?

Hengityksen säännöstely voi myös jäädä päälle ja siitä voi tulla huomaamatta tapa. Niin itselleni oli käynyt kymmenisen vuotta sitten, kun stressi oli vähitellen kasautunut uupumukseksi.
Toipuessani burn outista tein  MBSR -menetelmän (mindfulness-based stress reduction) läsnäoloharjoitteita, ja havahduin oman hengitykseni tukkouteen vasta harjoituksessa, jossa ohjattiin havainnoimaan hengityksen virtaa ja tuntemuksia koko kehossa.
Muistan elävästi edelleen, miten selkeästi tunsin kuin kurkussani olisi ollut vain ahdas, lyhyt putkilo, jossa hengitys tuntui niukkana vain kaulan alueella. Ei puhettakaan mistään hengityksen ”virrasta”!
Kyyneleet kyllä alkoivat virrata, ja tajusin, että niitäkin olin pidätellyt aivan liian kauan. Pitkä tieni toipumiseen alkoi hengittämisen, ja itkemisen, ”sallimisesta”.


Lupa hengittää – anna tietoista huomiota ja tilaa hengitykselle

Läsnäoloharjoituksissa pysähdytään huomioimaan omaa hengitystä, yksinkertaisesti asettumalla ja virittäytymällä seuraamaan sen virtaa ja kulkua kehossa.
Harjoitusta voi tehdä itsekseenkin sopivan pituisen ajan, ihan parista minuutista vaikka pariinkymmeneen minuuttiin.

On tärkeää asettua siihen rauhassa, myötämielellä ja mielenkiinnolla, kuin tekemään tuttavuutta oman hengityksensä kanssa. Vähä vähältä voi ehkä tuntea hengityksen saavan enemmän tilaa, tulpat ja esteet sen tieltä saattavat alkaa sulaa ja antaa tietä hengityksen virralle.

Siihen voi mennä aikaa. Siksi on hyvä mieltää lempeys ja ystävällinen asenne, myötätunto itseä kohtaan ja tutustua rauhassa omaan hengitykseen, ilman tavoitetta ja pakottamista. Harjoitus voi nostaa esiin myös hankalia tuntemuksia ja tunteita. Omien rajojen tunnistaminen on tärkeää ja tarvittaessa avun pyytäminen vaikeiden tunteiden syvempään kohtaamiseen ja käsittelyyn on suurta viisautta.


Mikä saa sinun henkesi virtaamaan vapaana?

Monelle luonto toimii välittömänä tilana, jossa hengitys alkaa virrata ihan itsestään vapaammin ja vuolaammin.
Samoin toimii luonnostaan mikä vain itselle rentouttava ja palauttava tekeminen, joka vapauttaa hengityksen virtaamaan.
Myös keho-mieli yhteyttä korostavat lajit (mm. jooga, chi kung, asahi ym.) vahvistavat tietoisuutta oman hengityksen virrasta, saavat sen vapautumaan ja lisäävät harmonian ja eheyden tunnetta.

Missä sinun hengityksesi ja henkesi virtaa vapaana?
Voitko lisätä arkeesi sellaisia hetkiä ja elementtejä?
Kehosi, mielesi ja henkesi kiittää!

 

 

Hengitys on silta kehon ja mielen välillä.
Se on kuin ankkuri, jonka ääreen voimme aina pysähtyä,
milloin ja missä vain.
Omaa hengitystä seuraten voimme aina
 laskeutua läsnäolon tilaan, tähän hetkeen.

 

  

Kaipaatko tukea omassa tilanteessasi? Lue lisää Kartta ja Kompassi -mentoroinnista


Kiitos, jos haluat jakaa kirjoituksen eteenpäin aiheesta kiinostuneille!